tiistai 1. elokuuta 2017

Sairaalareissu, tatska ja ainaista rahanmenoa

No, kai me tässä toistaiseksi voidaan asua. Pankki lupas että saadaan maksaa osamaksulla se remontti, jonka hinta siis lisääntyi enemmän kuin tuplasti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että asia siis jollain tavalla järjestyy, mutta järjestymisestä saa maksaa kyllä hitosti. Mie en varmaan edes elä niin kauaa, että kaikki nää velat on maksettu. Verovirasto toki muisti 660 euron lahjaverolla myös, mutta sehän oli odotettavissa. Ja kaksi pakkoa maailmassa on; maksaa verot sekä kuolla.

Tän kaiken jälkeen sitä kyllä arvostaa tätä pientä, ahdasta, pölyistä loukkoa ihan eri tavalla. Eikä rahanmeno tähän jää, jotenkin pitää vielä saada jätelain mukainen jätevesijärjestelmä jos kunta ei vedä tuota vesi- ja viemärijohtoa tuosta naapurista meille. Maksaahan sekin tietysti, mutta olishan se parempi niin, kuin että maksetaan ensin tonneja siitä, että jätevedet saadaan asianmukaiseen malliin ja sitten parin vuoden päästä toisia tonneja siitä, kun ne johdot vedetään tänne asti tuo viimeinen sata metriä. Kun luulen, että jos se vedetään, siihen on pakko liittyä, ainakin tuolla kylällä kun yhtä taloa myytiin, siinä kaupassa oli semmonen ehto että on liityttävä.

Ikkunoille pitää jossain vaiheessa tehdä jotain, ja luultavasti putkistolle myös. Kun petrooli loppuu, nousee lämmityskustannukset eli sähkölaskut etenkin talvella tulee olemaan jättisuuria, ne on jo nyt satasia kuussa, vaikka on lisälämmittimiä kaksin kappalein. Uunia toki voi ruveta taas käyttämään, mutta ei ennen kuin sitä on joku ammattilainen käynyt katsomassa, että onko se turvallinen. Hormi myös. Eikä se puukaan ole ilmaista. Kalliiksi tulee asuminen.

Olenkin sitä mieltä, että ainakin sitten, kun lapset lähtee omilleen asuun, pitäs myydä tämä. En toki halua hätyyttää lapsia, mutta ei niillä tunnu olevan mikään kiire poiskaan... ilmeisesti kotona on kumminkin hyvä asua ja olla. Harvoin meillä esimerkiksi tosissaan riidellään, kun se joillakin tuntuu olevan jokapäiväistä. Mulla ja miehellä on joskus erimielisyyksiä, ja tyttäret kinastelee jostain vaatteen lainaamisesta.

Kuopus oli eilisen päivän kaverinsa kanssa Kouvolassa kuvaamassa junia, ja sitä oli pyörryttäny ja oksettanu etenkin kotimatkalla ja sit kotona sen henkeäkin alkoi ahdistaa, ja vein päivystykseen. Nestehukka. Olivat tietty siellä SolarSoundissakin olleet juomatta, että ei tartte lähtee lavan edestä pissalle, ja sitten kuvausreissulla jääny syöminen ja juominen melkeen kokonaan. Verenpaine oli 84/47, mutta sain sen kuitenkin kotiin, vaikka ensin meinasivat että pitää lähtee viemään keskussairaalaan tarkkailtavaksi. Juottaa piti vaan kovasti. Päivystys oli just kohta loppumassa ja saatiin tosi nopeeta palvelua - tyttö sai sängyn alleen ja monitoroinnin päälle (happisaturaatio, respiraatio, ekg) ja reilun tunnin päästä oltiin taas kotona. Verikokeissa oli kaikki hyvin. Toki ne uteli moneen kertaan alkoholi- ja huumeasioista, ne lienee aika yleisiä syitä miksi nuori tulee tokkurassa päivystykseen.

Sillä on ollu pyörrytystä aika usein viime aikoina, täytyy kai kattoa että se juo tarpeeksi. Ei siinä oo ollu ennen mitään ongelmaa, vaikka syömisten kans kyllä on.

Esikoinen lähtee tänään puolestaan hakemaan tatuointia itelleen. Tatuointikielto oli siihen asti, kun täyttää 18, ja nyt se on saavutettu. On se tutkinut asioita ja vertaillut tatuoijien kädenjälkiä eikä valkannut vaan halvinta, että toiveita on saada asiallinen leimakin. Toisin kuin yhdellä tutullaan, joka otti kauhean tatskan ulkomailla... ison ja ruman. Nuori ihminen saa hävetä sitä lopun ikäänsä, jos ei sit poistata joskus, ja siinäkin on varmasti kova homma. Tytär on suunnitellu itelleen kyllä vaan pientä.

12 kommenttia:

  1. Oi voi, on niistä lapsista aina huolia, oli ne sitten minkä ikäisiä vaan ;-)

    Kiva, että kattoasia edes järjestyi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ainakin toistaiseksi oli järjestyvinään, kun ei sitä tiedä vielä, mitä ylläreitä tulee...

      Poista
  2. Niin totta tuo, että omakotitalossa on kallista asua. Monet siitä haaveilee, mutta kyllä tämä meille ainakin oli selvä valinta, halutaan piha, puutarha ja oma rauha. Maksetaan siitä sitten enemmän ja jätetään etelän lomat muille. No, meitä ei etelän rannoille saisi muutenkaan :) Ainahan tässä jotain korjattavaa on, siihen totuttava. Onneksi meillä mies sentään tekee kaiken mitä voi. Sähkö- ja putkityöt on jätettävä ammattilaisille. Paitsi se kaivon rassaus :)

    Täällä meidän kylällä on ainakin niin, että jos tekee isoa remppaa tms, niin kunnan vesi- ja viemäriliittymä on pakko ottaa. Samoin kaikkiin uusiin rakennuksiin. Onneksi meilläkin oli tuo rakennushanke 2000-luvun alkupuolella, juuri silloin saatiin vielä kunnan vedet kohtuuhintaan. Se liittyminen maksaisi nyt paljon enemmän. Plus kaivuutyöt.

    Hui tota sun tyttöä, nestepuute on kurja juttu. Toivottavasti oppi tuosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neillä ei olis kyllä varaa (eikä haluja) käydä etelässä ilman taloakaan, että siinä mielessä ei oo vaikea valinta :) Lainarahoilla on menty jo kauan.

      Ja mielellään liityttäis kunnan verkkoon, jos ehdottaisivat... pitänee kysyä, mitä ne on suunnitellu; aikooko ne edes vetää sitä tänne vai jättävätkö tuohon.

      Poista
  3. Ai kun kiva, että kattoasia kumminkin etenee niin, ettette pois siitä talosta joudu.

    Nestehukka on hurja juttu. Ittelläni oli joskus yli kymmenen vuotta sitten vatsataudin jälkeen aika paha sellainen; jouduin tiputukseen. Sen jälkeen olen aina varsinkin kuumalla kelillä muistanut juoda tarpeeksi. Vichy on oiva juoma siihen kun siinä on suolaakin mukana.

    Parempaa jatkoa teille on kuitenkin näköjään luvassa, vaikka se raha siinä taas puhuukin, niin kuin aina...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toistaiseksi ainakin. Nyttemmin kuulin että se suunnitelma, mikä on tehty, on vähän "jos ei ole sitä eikä tätä niin näin voi tehdä" eli voi olla, että rahat menee mutta katto ei tuu kuntoon, pahimmassa tapauksessa. Mie jo ehin luulla että pelastuttiin...

      Vichyä ne siellä sairaalassakin juotti, tippaa ei laitettu kun pystyi nielemään eikä oksentanu ja ku saatiin kotiinmenolupakin.

      Poista
  4. Raha on hupaa, se on melkein ykkösasia elämässä, varsinkin, kun sitä ei ole liiemmälti. Nestehukka on ihan tosissaan otettava, kamalan alhanen verenpainekki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti pyörrytti tyttöä, ei ollu ihme kun paineet oli niin matalalla.

      Raha on hupaa. Edelleen on kestotilaus sille lottovoitolle...

      Poista
  5. Onpa teillä vauhdikas vaihe menossa elämässä...
    Yritä luottaa siihen, että lämä selvittää ne sotkut, mitä tuokin.
    Ei ehkä aina siten kuin itse haluaisimme, mutta jotenkin kuitenkin.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sen olen huomannut, että ei mee niinku haluais. Mutta kiitos!

      Poista
  6. Toivottavasti katto nyt kuitenkin saadaan kuntoon ja voitte jatkaa siellä asumista. Tuosta vesijohtoasiasta olen samaa mieltä, että nykyisin jos se vedetään, siihen on pakko liittyä. Ennen näin ei ollut.
    Toivottavasti tyttären nestehukka helpottaa juomisella ja toisen tatskasta tulee kaunis ja mieleinen. Pienestä on hyvä aloittaa, jos vaikka joskus tulee katumapäälle.
    Toivon teille parempaa elokuuta, kuin oli tuo mennyt heinäkuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvä tatska tuli, ainakin kaukaa katsottuna... oli kirjoitusta, mutta hieman huteran näköistä läheltä katsottuna. Sanoi syyksi sen, että tytöllä on niin ohut iho, että piti mennä varovasti.

      Kiitos toivotuksista, jossain vaiheessa on pakko kääntyä paremmaksi!

      Poista